Zhangjiajien nähtävyydet

Viisi päivää on tutkiskeltu Zhangjiajien ympäristöä ja nyt jopa kaupungin nimen osaa kirjoittaa ulkomuistista niin, ettei sen oikeinkirjoitusta tarvitse joka kerta tarkistaa googlesta. Tätä paikkaa ei voi kuvailla kuin positiivisilla sanoilla, uskomaton, kaunis ja erilainen. Zhangjijaie on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka, vaikka tänne pääsemiseksi pitääkin nähdä vaivaa. Ja kärsivällisyyttä kysyy myös itse matkailukin täällä, niin kuin Kiinassa nyt ylipäänsä.

Meidän onni tutkimusretkiemme onnistumiseen oli hotellimme Mini Innin omistaja. Hän puhui superhyvää englantia ja oli aina valmis kärsivällisesti selittämään, minne kannattaa mennä ja mitä tehdä. Hän myös auttoi muutaman retkikohteen lippujen ostamisessa siten, että meidän ei tarvinnut kuin mennä oikealle lippuluukulle passi ojossa, niin saimme oikeat liput käteemme. Aina täällä kuitenkaan ei ole itsestäänselvyys löytää edes oikeaa lippuluukkua, sillä niitä saattaa olla kymmenittäin ja monessa eri paikassa. Tällä kertaa meillä oli kuitenkin hyvä tuuri ja satuimme melkein aina ensimmäisellä kerralla oikeaan paikkaan. 

Zhangjiajie National Forest Park

Ensimmäiset kaksi päivää kiertelimme luonnonpuistossa. Kun suomalaiselle sanasta luonnonpuisto tulee mahdollisesti mieleen hiljainen metsä, jossa saa tallustella omassa rauhassa, täällä Kiinassa se tarkoittaa myös jotain muuta. Jonoja, gondolihissejä, selfietikkuja, pikaruokaravintoloita ja kaiuttimesta musiikkia huudattavia ihmisiä. Toki on mahdollista löytää myös sitä upeaa, yksinäistä luontoa, mutta silloin et voi mennä suosituimmille spoteille. Kun me kiipesimme retkeilyvaatteissa kaksi tuntia huipulle tukka liimautuneena hiestä otsalle, vastaan saattoi tulla kiinalaisnainen korkkarit jalassa ja minimekko päällä. Täällä voit valita, haluatko retkeillä ja urheilla, vai tuletko katsomaan parhaimmat ylläsi hienoimmat nähtävyydet gondolihissillä.

Luonnonpuisto(ko)?

Luonnonpuistoon on mahdollista ostaa vain neljän päivän lippu. Lippu maksaa noin kolmekymmentä euroa ja sisäänpääsyn lisäksi sillä saa käyttää luonnonpuiston sisällä olevia linja-autokuljetuksia ilmaiseksi. Jos haluat nousta gondolihissillä ylös, yhdensuuntainen matka maksaa noin kymmenen euroa ekstraa. Ensimmäisenä päivänä päätimme käydä kiertämässä pakolliset, kuuluisat nähtävyydet esimerkiksi paikan, josta elokuva Avatar on saanut innoituksensa. Maisemat olivat häikäisevät, mutta myönnettäköön, että väenpaljous vähän häiritsi tunnelmaa.

Tätä vaeltaminen nähtävyyksille oli pahimmillaan

...Ja tätä parhaimmillaan

Apina. Ei aggressiivinen.

Toisena päivänä puolestaan kiertelimme paikkoja, joista suurimmassa osassa saimme kävellä aivan kahdestaan. Myös näiltä luontopoluilta löysimme mielettömiä näköalapaikkoja ja henkeäsalpaavia pudotuksia alas vihreisiin rotkoihin. Minua vähän jännitti yksin metsässä käveleminen, sillä palatessamme ensimmäisenä iltana puistosta, tielle sattui todella lihava, vihainen apina, joka ei meinannut päästää meitä jatkamaan matkaa. Aina kun apinan ohi yritti mennä, se irvisti ja otti hyökkäysasennon. Seisoskelimme varmaan viisitoista minuuttia tuijotellemme toisiamme vihaisesti ja minä meinasin jo heittää hanskat tiskiin. Olimme aika lähellä ulosmenoportteja ja jos emme olisi päässeet apinan ohi, olisi meidän pitänyt nousta satoja portaita ylöspäin ja se olisi vienyt ainakin kaksi tuntia lisää. Lopulta alas tuli myös muita ihmisiä ja porukalla sitten ohittamaan apinan niin, ettei kukaan saanut puremajälkiä pohkeisiinsa.

Molemmat päivät sisälsivät satoja, yhteensä tuhansia ylöskiivettyjä portaita, mutta kuten kuvista näkyy, kiipeäminen oli todellakin sen arvoista. Maisemat olivat mielettömiä, ja uskomattomia ja tuntuu, ettei niitä pysty edes sanoin kuvaamaan.

Tianmen mountain

Keskeltä Zhangjiajien ydinkeskustaa lähtee gondolihissi läheisille vuorille. Matka kestää noin kolmekymmentä minuuttia ja ajon aikana noustaan 1400 metriin. Emme oikeastaan kumpikaan odottaneet tältä kohteelta mitään erityistä, lähdimme, kun tuli liput ostettua. Lipun hinta oli noin 35 euroa.

Onneksi kuitenkin lähdimme, sillä Tianmen oli aivan mielettömän hieno! Vaikka en ole korkeanpaikankammoinen, vuorelta alaspäin katsoessa tuntui, että kädet hikosivat ja jalkoja heikotti. Vuoret putoavat suoraan äkkijyrkästi alas. Ehkä tämän takia maisema oli kaikessa jylhyydessään niin pelottava. Kyseiseltä paikalta tehdään myös siipipukuhyppyjä (Heaven's gate) ja kävimme seisomassa hyppylavojen takana. Puistattava ajatus. Miten joku pystyy hyppäämään vuorelta alas!

Tianmenilla pystyy tekemään mukavan kävelylenkin pitkin vuoren reunoja ja kaiken kaikkiaan vuorella menee noin kuusi tuntia aikaa. Lenkin aikana on mahdollista kävellä pieniä lasisiltoja pitkin (erillismaksu muutaman euron) ja nauttia puistomaisemista. Kävimme parilla lasisillalla ja täytyy myöntää, että kyllä se vähän mahanpohjasta ottaa seistä "tyhjän" päällä, kun pudotusta alla on yli kilometrin verran. Hienoltahan se myös näytti! Lenkki päättyy kymmeniin alaspäin meneviin liukuportaisiin, joilla laskeudutaan "Heaven's gatelle". Heaven's gate oli oikeastaan iso reikä vuoren seinässä. Tämän jälkeen on laskeuduttava vielä 999 porrasta bussille ja sillä pääsee takaisin kaupunkiin. Mikolle (niin kuin kaikille muillekin matkapahoinvoinnista kärsiville) tuo bussimatka on aika paha, sillä tie laskeutuu jyrkästi ja mutkikkaasti vuorelta alas.

Zhangjiajien lasisilta



Muistan, kun Suomenkin uutisissa kohkattiin muutama vuosi sitten, että Kiinaan on avattu kolmesataa metriä pitkä lasisilta. Uutisissa muistaakseni näytettiin vielä kuvaa siitä, kun ihmiset eivät uskaltaneet kävellä sillalla. Mietin silloin, että olisipa siistiä käydä itsekin tuolla sillalla ja tänään tämä matkailuhaave toteutui. Odotukset olivat suhteellisen korkeat ennen matkaan lähtöä. Heräsimme kuuden jälkeen ja jo seitsemältä olimme ostamassa lähikaupasta aamupalaa bussimatkalle. Meille oli kirjoitettu pienelle post-it lapulle kiinaksi ohjeet, mihin olimme menossa ja niiden turvin selvisimme perille siitä huolimatta, että matkalla piti vaihtaa bussia. Matka kesti pari tuntia ja olimme jo hyvissä ajoin ennen kymmentä perillä. Se on meille aikaisin, kun yleensä vasta avaamme silmiä tuohon aikaan.

Lasisillalle ei saanut viedä kameraa tai muita isoja esineitä ja kenkien päälle piti laittaa suojatossut. Sitten menoksi! Lasisillalla korkeutta pituutta on noin 400 metriä ja se on noin 300:n metrin korkeudessa. Lasisilta oli ihan hieno, mutta valitettavasti korkeat odotukset eivät ihan täyttyneet. Ei se minun mielestäni kyllä niin ihmeellinen ollut, mitä teksteissä ja kuvissa annettiin ymmärtää. Ehkä taas turistien määrä sillalla vaikutti kokemukseen, sillä siltä oli tupaten täynnä jengiä.

Kävelimme reippaahkosti sillan läpi ja jatkoimme matkaa alaspäin niin portaita kuin hissiäkin käyttäen. Laskeuduimme lopuksi kanjoniin ja kävelimme sieltä polkua pitkin noin tunnin verran eteenpäin. Kierros loppui pieneen venekyytiin bussien lähtöpisteelle.

Kyseinen vene ei liity tarinaan millään lailla

Huomenna jatkamme matkaa junalla etelään ja perjantaina olisi tarkoitus ylittää Vietnamin raja ja jatkaa lomaa siellä. Kiina on tarjonnut taas parastaan ja jäänyt mieleen uskomattomien maisemien, ystävällisten ihmisten ja herkullisten ruokien maana. Toivottavasti vielä joskus tulemme tänne takaisin.

Ruoka on herkullista ja sitä on riittävästi. Annos juomineen ravintolassa noin 10 euroa per henkilö