Reissun kohokohdat ja heikoin lenkki

Terveisiä muuttolaatikoiden keskeltä! Nyt on tullut purettua ja järjesteltyä tavaroita pari päivää niin kovalla tohinalla, että ajattelin välillä tehdä jotain ihan muuta - eli palata reissumme parhaimpiin paloihin. Neljässä kuukaudessa ehtii käydä monessa paikassa ja varmasti olisi ehtinyt vaikka tuplata kohteet, mikäli olisi halunnut oikein kiirettä pitää. Suurimpaan osaan vierailluista kohteista olimme erittäin tyytyväisiä, mutta totta kai sieltä on eroteltavissa ne kirkkaimmista kirkkaimmat ykköspaikat. Oikeastaan kaksi maata oli selvästi ylitse muiden, toinen niistä oli minun suosikkikohde ja toinen Mikon. Yksi maa puolestaan oli yllättäjä, jossa vierailua emme niinkään odottaneet, mutta joka kauneudellaan lumosi meidät molemmat täysin. Reissun heikoimmasta lenkistä puolestaan olimme yksimielisiä, siihen kohteeseen palaan aivan viimeisenä.

Mennäänpä itse asiaan...

                                                          1. TAHITI, Maupitin saari





Kun joku kysyy, mikä oli kaikista paras kohde reissullamme, ei minun tarvitse sitä sen enempää miettiä. Tiesin sen jo heti, kun punavalkoisen lentokoneemme pyörät osuivat merelle jatkuvan kiitoradan pintaan. Maupiti tulisi olemaan se kohde, täydellinen paratiisisaari, jonne kylminä pakkaspäivinä haikeana kaipaan. Tästä lähtien tulen vertaamaan kaikkia rantoja siihen upeimpaan, Maupitin Tereia beachiin.

Tereia Beach.

Ranskan Polynesiaan kuuluva Maupiti on vain yksi alueen yli sadasta saaresta, joten vaihtoehtoja ja valikoimaa on runsaasti. Ranskan Polynesiassa on lämmintä ympäri vuoden, joten lomailija voi valita saaren sen mukaan, mitä lomallaan haluaa tehdä.







Maupitin plussat

+ Upeat valkohiekkaiset rannat, kristallinkirkas lämmin vesi.
+ Uskomattomat maisemat.
+ Ei juuri muita turisteja.
+ Auringonpalvojan paratiisi.
+ Ranta lähes omassa käytössä.
+ Hienot snorklausmahdollisuudet.
+ Turvallinen matkakohde.
+ Lämmintä ympäri vuoden.

Maupitin miinukset

- Kaukana Suomesta.
- Kallis lomakohde.
- Paikalliset ei puhu muuta kuin ranskaa.
- Pieni saari, pienet valikoimat kaupoissa. Tuotteet usein loppu.
- Aktiviteettien rajallinen määrä niitä kaipaavalle.







                                                        

                                                                 2. UUSI-SEELANTI





Uuden-Seelannin luonto pitää sisällään uskomatonta monipuolisuutta. Saarilta löytyy niin vuoria, vuonoja, aktiivisia tulivuoria, jäätiköitä kuin hiekkarantojakin. Samoin eläimistö on runsas ja erilainen verrattuna Suomeen. On kiwejä, hylkeitä, delfiinejä, pingviinejä, lampaita... lista on pitkä. Voikin siis todeta, että maasta löytyy varmasti jokaiselle jotakin katsottavaa ja ihmeteltävää pidemmäksikin aikaa. Enpä siis ihmettele, miksi Uusi-Seelanti nousi Mikon suosikkikohteeksi. 






Uuden-Seelannin plussat

+ Luonnon monimuotoisuus.
+ Eläimistö.
+ Runsaasti erilaisia aktiviteetteja.
+ Hyvinhoidetut ja opastetut retkeilypolut ympäri maata.
+ Turvallinen matkailukohde.
+ Pärjää englannilla.
+ Autolla ehtii nähdä paljon muutamassa päivässä.
+ Merinovillavaatevalikoima.

Uuden-Seelannin miinukset

- Kaukana Suomesta.
- Kallis lomakohde.
- Vuodenajat päinvastaiset.


                                                     

DOC pitää hyvää huolta Uuden-Seelannin retkeilypoluista.

                                                      3. Matkan yllättäjä: CHILE





Chile valikoitui reissuumme aivan viimeisten joukossa, eikä se ollut alunperin kummankaan haavekohde. Oikeastaan se tuli mukaan, koska sinne oli helpoin jatkaa Tahitilta. Kuten jo aiemmin totesin, Chile kuitenkin yllätti positiivisesti meidät molemmat. Luonto oli vaihtelevaa, onhan maalla pituutta yli 4000 kilometriä. Koska meillä oli aikaa Chilelle ainoastaan yhdeksän päivää, olikin haastavaa valita, missä haluaisimme käydä. Saimme lentoja suhteellisen edullisesti, joten päätimme vierailla ihan etelässä ja ihan pohjoisessa. Valitettavasti keski-Chile sekä Pääsiäissaaret jäivät katsastamatta kokonaan, mutta ehkä suuntaamme sinne sitten ensi kerralla :)





Chilessä ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat tarpeen tullen, vaikkei yhteistä kieltä löytyisikään. Chilessä voi ihastella moai - patsaita Pääsiäissaarilla, shoppailla Santiagossa, maistella viinejä maan keskiosissa tai tuijotella tähtiä San Pedro De Atacaman aavikolla. Tekemistä siis löytyy aivan varmasti - pitää vain osata valita laajasta valikoimasta.






Chilen plussat

+ Luonnon monimuotoisuus.
+ Runsaasti erilaisia aktiviteetteja.
+ Monipuoliset vaellusmahdollisuudet.
+ Eläimistö.
+ Turvallinen matkailukohde.

Chilen miinukset

- Kaukana Suomesta.
- Vuodenajat päinvastaiset.
- Maanjäristysalttius.
- Pitkät välimatkat, melkein pakko lentää.
- Vaihteleva ilmasto.
- Englannilla pärjää vaihtelevasti.

 

                                          4. Reissun heikoin lenkki: COSTA RICA 

Costa Rica oli minun valintani yhdeksi kohteeksi. Lähes ehdoton sellainen. Mielikuvissani Costa Rica oli yhdistelmä rantoja ja viidakkoja. Tekemistä ja löhöilyä. Ja olihan se sitäkin. Costa Ricasta löytyy rantoja, molemmin puolin maata. Costa Ricasta löytyy viidakkoja, useastakin paikasta. Costa Rica on aivan upean vehreä maa, eläimistön kirjo on laaja ja monipuolinen ja ilma on kuuman kosteaa ympäri vuoden. Moni Costa Ricassa käynyt pitää sitä varmasti upeana lomakohteena. Minä en kuitenkaan lähtisi sinne uudestaan. Miksikö? Tässä tapauksessa kuva kertoo ehkä enemmän kuin tuhat sanaa.

Joka ikinen paikka, missä vierailtiin, näytti tältä. Ja koska kohteissa oli paljon turisteja, myös hinnat olivat pompsahtaneet pilviin saakka. Vaatteet, ruoka, hotellit, kaikki maksoivat todella paljon. Hinnat kyllä olivat yhtä kalliit kuin jenkkilässä, mutta ruoan tai hotellin laatu ei kuitenkaan ollut läheskään samaa tasoa kuin se oli pohjois-Amerikassa. Sen lisäksi turvallisuutta oli mietittävä lomaillessa Costa Ricassa. Joka paikkaan ei kannattanut välttämättä mennä ja joka paikassa ei voinut liikkua auringon laskettua. Jos tekisimme matkan uudestaan, Costa Rica olisi ainut, jonka vaihtaisimme kohdelistasta johonkin toiseen.

Maailmanympärimatkamme on nyt takana päin. Paljon on mahtunut puoleen vuoteen ja siitä on nyt jäljellä kasa muistoja mielessä ja kuvia koneella. Jäljellä on myös tämä blogi teksteineen ja kuvineen. Päivityksiä on tullut silloin tällöin toisinaan, kun olen päässyt netin äärelle ja on ollut jotain kerrottavaa. Lähinnä olen kirjoittanut siitä, mitä on tehty ja olen yrittänyt laittaa mukaan myös paljon kuvia. Kuvia on kuitenkin mielenkiintoista katsella ja ne välittää tunnelmaa vähän eri tavalla kuin teksti. Blogi on ollut minulle tämän puolen vuoden aikana erittäin tärkeä väline. Sen avulla olen päässyt kirjoittamaan ja sitä kautta tallentamaan reissumme tapahtumia, niin niitä iloisia kuin vähän ikävämpiäkin. Sen lisäksi olen päässyt jakamaan matkaa myös läheisteni, ystävieni, työkavereideni ja tuttavieni kanssa, sekä ehkä muidenkin. En tiedä, kuka minua on seurannut tai missä päin maailmaa.

Tässä vaiheessa haluan kiittää kaikkia mukana olleita! Teidän takia välillä pakottauduin kirjoittamaan, vaikken olisi millään jaksanut. Nyt blogini kuitenkin hiljenee hetkeksi. Se hiljenee siihen asti, kunnes seuraava matkamme koittaa.

Siihen voi kuitenkin kulua tovi :)

Uuteen seikkailuun!

Montako tuntia?

Matkustamiseen kuuluu paljon matkustamista. Varsinkin pidemmässä reissussa niin lentokentät, bussiasemat kuin juna-asematkin tulevat tutuiksi. Samoin kuin itse kulkupelitkin. Reppu pitää olla oikein pakattuna ja tarkka pitää olla etenkin lentokentällä. Mitä saa olla käsimatkatavaroissa ja missä sijaitsevat nesteet ja lääkkeet. Jos matkalla ei muuta oppinut niin ainakin sen, miten pakataan reppu järkevästi ja tiiviisti. Pakkaus alkoi parin kuukauden kuluttua sujua suhteellisen hyvällä rutiinilla ja myös aika nopeasti. Tätä helpotti pakkauspussit. Ne olivatkin kyllä koko reissun pelastus! Reppu ei ollut ikinä epäjärjestyksessä, kiitos pakkauspussien! Housuilla, paidoilla, lääkkeillä ja kengillä oli kaikilla oma paikkansa, eikä ne ajelehtinut vallattomana pitkin poikin reppua. Voin siis lämpimästi suositella pakkauspussien käyttöä, säästää hermoja aika monessakin kohtaa.

Bussiasemalla linja-autoa odotellessa. Reput hyvinpakattuina.

Kiinassa matkustimme kondolihissillä vuoren päälle.

Repun pakkaaminen ja pakkauspussit olivat nyt ainoastaan sivujuonne, josta päästään takaisin itse asiaan, nimittäin matkustamiseen. Emme pitäneet kirjaa monestakaan asiasta reissumme aikana (esimerkiksi tarkkaa budjettia ei ole kummallakaan tiedossa) mutta mielenkiinnosta laskimme ja kirjasimme, kuinka monta tuntia olemme kuluttaneet missäkin kulkuvälineessä. Luvut olivat yllättävän isoja, vaikka ne jakautuvatkin 133:lle päivälle. Tästäpä pääsette itse vilkaisemaan, että matkustamiseen siis kuuluu todellakin paljon matkustamista!

Junalla Xi´anista Shanghaihin.

Lentokone: 57 912 kilometriä. 85 tuntia, joka on noin 3.5 päivää. 

Juna: 20 tuntia







Bussi: 45 tuntia

Bussiseikkailua Kiinassa.

Taksi: 22 tuntia

Paikallisella taksilla Kiinassa.

Metro: 7 tuntia

Shanghain metrokartta.

Vene/lautta: 19 tuntia

Kalastajavene Mersingissä. Tällä emme onneksi joutuneet matkustamaan.

Pyörä: 23 tuntia

Pyöräilyä Kiinassa.

Skootteri: 11 tuntia

Skootteriajelulla Kiinassa.

Autoilu: 7350 kilometriä, eli n. 108 tuntia. Eli 4.5 päivää.

Matkailuautolla Uudessa-Seelannissa...

...satoi tai paistoi...

...välillä paistoikin.

Minäkin pääsin autonrattiin Costa Ricassa.

Autoilua Chilessä.

Kyydissä Malesiassa.

Kyydissä Indonesiassa.

Varmaan kuitenkin eniten tunteja käytimme kävelemiseen. Käveltiin kaupungin kaduilla, käveltiin maaseudun metsissä, käveltiin rannalla, noustiin vuorelle. Minulla on askelmittari, mutta se ei ollut matkalla mukana. Näin jälkikäteen se harmittaa, koska olisi ollut niin mielenkiintoista nähdä, kuinka paljon oikeasti tuli käveltyä. Luulen, että se olisi ollut tunteina, askeleina tai kilometreinä aivan huima lukema. Joka tapauksessa tunteja, askelia ja kilometrejä tuli huimasti :) Sen enempää dataa en pysty siitä antamaan.

Nousua vuorelle.

Kävelyä metsässä.

Kävelyä viidakossa.

Mikko otti matkan aikana melkein 10 000 kuvaa ja minäkin pääsen ehkä tuhanteen laukaisuun. Reissukuvia on näytetty perheelle ja ystäville (ei sentään kaikkia kuvia) ja niitä on ollut todella mukava katsella myös itse. Palata reissun kohokohtiin ja huikaiseviin maisemiin. Oikeastaan vasta nyt alkaa tajuamaan, missä kaikissa upeissa paikoissa on käynyt ja mitä kaikkea hienoa ja jännittävää on tehnyt. Vaikka matkaan menikin paljon aikaa ja rahaa, ja se vaati paljon suunnittelua ja vaivannäköä, oli se ehdottomasti kaiken sen arvoista. Matkan tekeminen toi rikkautta niin kokemusten kuin muistojenkin muodossa, enkä vaihtaisi yhtään päivää pois.

Moni on kysynyt, että onko reissut nyt reissattu. Ei missään nimessä ole! Nälkä kasvaa syödessä ja niin se taitaa olla myös matkailun kanssa. Uuteen seikkailuun lähdetään varmasti heti, kun se vain on mahdollista ja lista käytävistä kohteista on aivan mahdottoman pitkä. Näenkin matkailun enemmän elämäntapana tai harrastuksena. Se vie paljon (lähinnä rahaa), mutta antaa vieläkin enemmän.

Taas mennään! Pakkauspuuhissa. Nyt on laukut purettu hetkeksi.

Aion seuraavaksi palata reissumme kohokohtiin ja ykköskohteisiin. Mikä maa oli minun suosikkini, mikä taas oli yllättäjä, minne en lähtisi uudestaan. Mikäli reissukärpänen on jotakuta pistänyt, niin seuraavasta postauksesta löytää vinkkejä kohteista, jotka ovat minun mielestäni ehdottomasti käymisen arvoisia.

Palataan siis asiaan pian! :)